Mediaanipalkka, TES ja mitä voit oikeasti pyytää Suomessa
Keskiarvo ja mediaanipalkka eivät ole sama asia. Näin luet Tilastokeskuksen luvut, tunnistat oman alasi TES-lattian ja teet realistisen palkkapyynnön.
Laddro Team

Rekrytoija heittää haastattelussa luvun ilmaan. "Alan keskipalkka on noin 4 100 euroa." Sinä tienaat 3 300 ja tunnet hetken olevasi selvästi alakynnessä. Ongelma on siinä, että tuo keskipalkka ei kerro, mitä tavallinen ihminen alalla oikeasti saa. Se on keskiarvo, ja keskiarvo valehtelee sinulle systemaattisesti ylöspäin. Jos haluat rakentaa palkkapyynnön, joka pitää haastattelussa, sinun pitää tuntea kaksi lukua nykyisen palkkasi lisäksi: oman alasi mediaani ja työehtosopimuksen vähimmäistaso.
Keskiarvo ja mediaani eivät ole sama asia
Keskiarvo lasketaan laskemalla kaikkien palkat yhteen ja jakamalla henkilömäärällä. Yksi 20 000 euron toimitusjohtaja nostaa sadan hengen keskiarvoa satoja euroja, vaikka kukaan muu ei näkisi siitä senttiäkään. Mediaani on eri asia. Se on se palkka, joka jää tarkalleen keskelle, kun kaikki asetetaan riviin pienimmästä suurimpaan. Puolet ansaitsee vähemmän, puolet enemmän. Juuri siksi mediaani kuvaa sinun tilannettasi paremmin kuin keskiarvo: se ei venytä yksittäisten huippupalkkojen mukaan.
Ero ei ole pieni. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2025 huhti-kesäkuussa noin 4 148 euroa, mutta saman jakson mediaaniansio oli vain noin 3 308 euroa. Näiden kahden luvun välissä on yli 800 euroa, ja se ero syntyy nimenomaan siitä, että hyvätuloinen häntä nostaa keskiarvoa. Kun rekrytoija sanoo "keskipalkka", kysy mielessäsi aina, tarkoittaako hän keskiarvoa vai mediaania.
Mitä luvut sanovat juuri nyt
Tilastokeskuksen tulorekisteriaineiston mukaan palkansaajien palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli joulukuussa 2025 noin 3 460 euroa kuukaudessa. Miesten mediaani oli 3 810 euroa ja naisten 3 201 euroa. Näistä luvuista laskettuna miesten ja naisten välinen ero on noin 16 prosenttia, ja se on hyvä pitää mielessä etenkin, jos olet nainen etkä ole aiemmin vertaillut palkkaasi mihinkään ulkopuoliseen.
Vielä hyödyllisempi kuin yksi mediaaniluku on hajonta sen ympärillä. Tilastokeskuksen joulukuun 2025 aineistossa alin neljännes palkansaajista ansaitsi enintään 2 307 euroa ja ylin neljännes vähintään 4 716 euroa kuukaudessa. Tämä väli kertoo enemmän kuin mikään yksittäinen keskiluku. Jos oma palkkasi on lähellä 2 300 euroa, olet jakauman alaosassa riippumatta siitä, miltä keskiarvo näyttää. Jos olet lähellä 4 700 euroa, olet jo ylimmässä neljänneksessä. Ansiotaso on myös noussut: Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat heinä-syyskuussa 2025 noin 2,8 prosenttia edellisvuodesta, joten viime vuoden luku on tänä vuonna vähän korkeampi.
Yksi asia kannattaa vielä huomata luvuissa. Tilastokeskuksen tulorekisteriaineisto laskee mediaanin kaikista palkka- ja palkkiotuloista, siis myös osa-aikaisista ja lyhyistä työsuhteista. Kokoaikaisten palkansaajien mediaani on tyypillisesti hieman korkeampi, ja juuri siksi kokoaikaisen työn luku, noin 3 308 euroa vuoden 2025 huhti-kesäkuussa, poikkeaa koko aineiston luvusta. Kun vertaat itseäsi lukuun, varmista, että vertaat samanlaista työsuhdetta. Kokoaikaisen vakituisen työn palkkaa ei kannata verrata aineistoon, joka sisältää paljon osa-aikaisia kausityöntekijöitä, koska silloin oma tilanteesi näyttää paremmalta kuin se on.
TES on lattia, ei katto
Suuri osa suomalaisista työskentelee alalla, jolla on yleissitova työehtosopimus. Se tarkoittaa, että liitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet taulukkopalkoista, joita työnantaja ei saa alittaa. Tämä on sinulle neuvottelun kannalta arvokas tieto, sillä se antaa sinulle sitovan lattian, josta lähteä liikkeelle.
Otetaan kaupan ala esimerkiksi, koska se koskettaa satojatuhansia palkansaajia. Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupan liitto sopivat työehtosopimuksesta, jonka sopimuskausi alkoi helmikuussa 2025 ja jatkuu tammikuulle 2028. PAMin mukaan palkat nousevat kolmen vuoden aikana yhteensä noin 7,8 prosenttia useassa erässä. Kaupan alan taulukkopalkat kokoaikaisessa työssä asettuvat karkeasti noin 1 900 eurosta reiluun 2 800 euroon kuukaudessa tehtävästä, kokemuksesta ja paikkakunnasta riippuen. Pääkaupunkiseudulla, eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, taulukot ovat hieman muuta maata korkeampia.
Tärkein oivallus on tämä: TES-palkka on vähimmäistaso, ei tavoite. Se on se raja, jonka alle työnantaja ei laillisesti saa mennä. Se ei ole se summa, joka sinun pitäisi olettaa saavasi, jos sinulla on kokemusta, koulutusta tai erityisosaamista. Moni jää tähän ansaan ja pitää taulukkopalkkaa oikeana palkkanaan. Todellisuudessa markkinan mediaani kertoo, mitä samaa työtä tekevät oikeasti saavat, ja se on yleensä taulukon yläpuolella.
Esimerkki: näin lasket oman lähtötasosi
Otetaan konkreettinen tapaus. Mika hakee myyjän paikkaa isoon marketiin Helsingissä ja hänellä on neljä vuotta alan kokemusta. Kaupan alan palkkataulukossa hänen ryhmänsä tuntipalkka pääkaupunkiseudulla on suomenpalkat.com:n kokoaman taulukon mukaan noin 13,02 euroa tunnilta taulukolla, joka on voimassa toukokuusta 2025 heinäkuuhun 2026.
Lasketaan tästä kuukausipalkka rivi riviltä. Kaupan alan kokoaikainen viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Kuukauden keskimääräinen tuntimäärä on 37,5 tuntia kerrottuna 52 viikolla ja jaettuna 12 kuukaudella, eli noin 162,5 tuntia kuukaudessa. Kun kerromme 13,02 euroa 162,5 tunnilla, saamme noin 2 115 euroa kuukaudessa. Tämä on Mikan TES-lattia. Sen alle työnantaja ei saa tarjota.
Nyt verrataan sitä markkinaan. Mika tietää Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistosta, että palkansaajien mediaani oli joulukuussa 2025 noin 3 460 euroa, mutta se on koko työmarkkinan luku, ei myyntityön. Myyntityö painottuu jakauman alaosaan, joten realistinen vertailukohta löytyy alin neljänneksen ja mediaanin väliltä, eli Tilastokeskuksen joulukuun 2025 luvuilla 2 307 eurosta ylöspäin. Mikan järkevä pyyntö ei siis ole taulukon 2 115 euroa vaan jotain sen yläpuolelta, esimerkiksi 2 300 euroa, jonka hän perustelee neljän vuoden kokemuksellaan ja pääkaupunkiseudun tasolla. Näin hän käyttää sekä TES-lattiaa että Tilastokeskuksen jakaumaa saman keskustelun tukena.
Sama laskutapa toimii, vaikka ala olisi eri ja taulukot korkeampia. Ajatellaan Annia, jolla on erikoisosaamista ja vastuuta ja jonka oman liiton palkkataulukko antaa lattiaksi vaikkapa 2 900 euroa. Jos Anni tietää oman liittonsa palkkatutkimuksesta, että vastaavaa työtä tekevien mediaani on lähempänä 3 400 euroa, hänen pyyntönsä ei ole taulukon 2 900 vaan 3 400 euron tienoo. Ero näiden kahden luvun välillä on 500 euroa kuukaudessa, ja vuositasolla se on lomarahoineen selvästi yli 6 000 euroa. Juuri tämä on syy, miksi TES-taulukkoon pysähtyminen tulee kalliiksi. Taulukko on turvaraja työnantajalle, ei tavoite sinulle.
Mitä voit oikeasti pyytää
Realistinen palkkapyyntö rakentuu kolmesta palasesta, jotka kaikki löytyvät julkisista lähteistä. Ensimmäinen on TES-lattia, joka kertoo minimin. Toinen on oman roolisi ja kokemustasosi mediaani, joka kertoo, mitä vertaisesi oikeasti saavat. Kolmas on paikkakunta, koska pääkaupunkiseudulla samat taulukot ovat Kaupan liiton ja PAMin sopimuksen mukaan korkeampia ja elinkustannukset suuremmat.
Kun kokoat pyynnön, älä nojaa keskiarvoon. Sano numero, joka asettuu mediaanin tuntumaan tai vähän sen yli, jos sinulla on kokemusta tai erikoisosaamista. Perustele se konkreettisilla asioilla, kuten vuosilla, vastuilla ja tuloksilla, älä sillä miltä sinusta tuntuu. Jos rekrytoija vastaa keskiarvolla, voit rauhallisesti todeta, että keskiarvoa nostavat harvat huippupalkat ja että mediaani kuvaa tehtävää paremmin. Se on tosiasia, ei mielipide, ja Tilastokeskuksen luvut ovat sen takana.
Muista myös, että Suomessa palkka on harvoin ainoa neuvoteltava asia. Lomarahat, työterveys, etätyön määrä ja työajan joustot ovat osa kokonaisuutta. Jos peruspalkka ei jousta, nämä usein joustavat, ja niillä on suora vaikutus siihen, mitä työstä käteen jää.
Tilanteesi vaikuttaa myös siihen, miten kannattaa pelata. Jos olet jo talossa ja pyydät korotusta, sinulla on näyttöä tuloksista, mutta työnantaja tietää, ettet helposti lähde. Silloin mediaani on hyvä ankkuri: voit näyttää, että olet jäänyt jälkeen markkinasta, ja Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin noin 2,8 prosentin vuosinousu kertoo, että pelkkä paikallaan pysyminen tarkoittaa käytännössä reaaliansion laskua. Jos taas olet vaihtamassa työpaikkaa, sinulla on enemmän liikkumavaraa, koska uusi työnantaja joutuu tarjoamaan tarpeeksi houkutellakseen sinut pois nykyisestä. Älä kuitenkaan nimeä lukua ensimmäisenä, jos voit välttää sen. Kysy ensin heidän haarukkansa, ja vasta sitten aseta oma pyyntösi sen yläreunaan, jos oma osaamisesi sen tukee.
Mistä tarkistat oman alasi luvut
Älä mene haastatteluun pelkän tunteen varassa. Muutamalla haulla saat oman alasi luvut kohdilleen. Tilastokeskuksen tulorekisteritilasto ja ansiotasoindeksi antavat ajantasaisen kuvan mediaaneista ja kehityksestä. Oman alasi työehtosopimuksen ja sen palkkataulukot löydät oman liittosi sivuilta, esimerkiksi PAMilta palvelualoilla tai muilta liitoilta omalta alaltasi. Palkkavertailua varten käytä oman ammattiliittosi palkkatutkimusta, jos sellainen on, sillä se on yleensä tarkin lähde juuri sinun tehtävällesi.
Työpaikkailmoituksissa palkka näkyy Suomessa yhä harvemmin, mutta Duunitorin ja Oikotien ilmoituksista näet, mitkä työnantajat kertovat haarukan, ja se on jo itsessään hyvä merkki. Jos ilmoitus ei mainitse palkkaa lainkaan, sinulla on täysi oikeus kysyä haarukka ensimmäisessä keskustelussa. Se ei ole töykeää vaan tavallista, ja se säästää molempien aikaa.
Lopputulos on yksinkertainen. Keskiarvo saa sinut tuntemaan itsesi alipalkatuksi silloinkin, kun et ole, ja se saa toisen tuntemaan olonsa mukavaksi silloinkin, kun pitäisi pyytää lisää. Mediaani ja TES-taulukko kertovat, missä oikeasti olet. Kun tunnet nuo kaksi lukua ennen kuin astut neuvotteluun, puhut samaa kieltä kuin rekrytoija, ja pyyntösi kuulostaa perustellulta eikä toiveajattelulta. Kannattaa myös tarkistaa luvut uudelleen aina ennen uutta hakua, sillä Tilastokeskus päivittää tulorekisteritilastoa kuukausittain ja mediaani liikkuu vuoden mittaan. Palkasta puhuminen ei ole Suomessa kohteliasta pientä juttelua, mutta se on sinun rahaasi, ja hyvin valmisteltu pyyntö on paras keino saada se oikealle tasolle.