CV-kuva ja henkilötiedot: mitä CV:hen kannattaa laittaa

Kuvasta CV:ssä tuntuu olevan jokaisella rekrytoijalla oma mielipide. Yksi sanoo, että kuvaton hakemus jää etäiseksi. Toinen sanoo, että kuva tuo mukaan ennakkoluuloja, joita kukaan ei myönnä. Samaan aikaan moni hakija naputtelee ansioluettelon yläreunaan syntymäajan, siviilisäädyn ja koko katuosoitteen, koska niin on aina tehty, vaikka työnantaja ei saisi useimpia noista tiedoista edes kysyä.

Nämä kaksi kysymystä kannattaa ratkaista samalla istumalla, koska ne asuvat CV:n samassa kulmassa. Käyn tässä läpi, mitä suomalaisen ansioluettelon yhteystieto-osioon oikeasti kuuluu, milloin kuva auttaa ja milloin se kannattaa jättää pois, ja mitä laki sanoo siitä, mitä sinulta saa kysyä.

Kuva ei ole pakollinen, mutta Suomessa se on tavallinen

Duunitorin työnhakuoppaassa asia sanotaan suoraan: CV-kuva ei ole pakollinen osa ansioluetteloa. Käytännössä kuva on Suomessa kuitenkin niin yleinen, ettei kukaan hämmästy sitä nähdessään. Kuvallinen ansioluettelo jää Duunitorin mukaan paremmin mieleen kuin kuvaton, ja hyötyä on erityisesti silloin, kun työhistoriaa on vielä vähän ja kuva on yksi harvoista asioista, jotka erottavat sinut muista aloittelijoista.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kuva olisi automaattisesti oikea valinta. Se on valinta, jonka teet hakukohtaisesti. Jos haet englanninkielistä paikkaa ulkomaiselle työnantajalle, tarkista kohdemaan käytäntö erikseen, koska se poikkeaa usein suomalaisesta. Siitä on oma juttunsa englanninkielisestä CV:stä.

Millainen kuva toimii

Duunitorin ohjeistus kuvaan on käytännönläheinen ja helppo muistaa. Pukeudu ja esiinny niin kuin menisit työhaastatteluun samaan paikkaan. Käytä luonnonvaloa ja huolehdi, että kuvanlaatu kestää katsomisen isolta näytöltä. Rajaa kuva rintakuvaksi, eli olkapäistä tai rinnasta ylöspäin, jotta kasvot korostuvat. Pidä kamera silmien tasolla tai aavistuksen ylempänä ja katso suoraan objektiiviin. Jätä tausta rauhalliseksi, jotta katse pysyy sinussa.

Kaksi asiaa kannattaa jättää tekemättä: selfie ja raskas suodatin. Molemmat kertovat rekrytoijalle, että kuva on napattu viisi minuuttia ennen hakemuksen lähettämistä, ja se sävy tarttuu koko hakemukseen.

Kuvan ei tarvitse olla studiossa otettu. Kaveri, ikkunan valo ja puhelimen kamera riittävät hyvin, kunhan rajaus ja katse ovat kohdillaan. Sama kuva kannattaa käyttää LinkedInissä, jotta rekrytoija tunnistaa sinut, kun hän etsii sinut palvelusta hakemuksesi jälkeen. Ohjeet LinkedIn-profiilin loppuun viilaamiseen löytyvät omasta jutustaan.

Yksi vinkki vielä ikään kuin sivumennen. Ota kuvia kerralla parikymmentä eri ilmeillä ja katso ne vasta seuraavana päivänä. Ensimmäisellä katsomiskerralla omat kasvot näyttävät aina oudoilta ja valinta menee helposti pieleen. Toisella kerralla erottuu yleensä yksi kuva, joka näyttää siltä miltä näytät, kun olet hyvällä tuulella töissä. Se on se oikea.

Milloin kuva kannattaa jättää pois

Kuvasta luopuminen on järkevää ainakin kolmessa tilanteessa.

Ensimmäinen on anonyymi rekrytointi, josta lisää alempana. Jos hakuilmoitus kertoo, että haku on anonyymi, kuvan lisääminen on suoraan ohjeen vastaista.

Toinen on julkinen haku, jossa hakemuksesi voi päätyä julkiseksi asiakirjaksi. Kunnan ja valtion rekrytoinneissa hakijoiden tiedot ovat osin julkisia, ja moni haluaa siksi pitää oman naamansa pois asiakirjasta. Käsittelen julkisen puolen hakuprosessia tarkemmin julkisen sektorin työnhaun oppaassa.

Kolmas on yksinkertaisesti se, ettei käytössäsi ole kuvaa, jonka takana seisot. Huono kuva on selvästi huonompi vaihtoehto kuin ei kuvaa lainkaan. Rajattu ryhmäkuva häistä tai kolme vuotta vanha passikuva kertovat rekrytoijalle vain sen, ettei asiaan viitsitty käyttää varttia. Silloin on parempi jättää kohta tyhjäksi ja panostaa siihen, mitä ansioluettelossa lukee.

Yhteystiedot: mitä laitat ja mitä jätät pois

Työmarkkinatorin työnhakuvinkeissä yhteystiedot ohjeistetaan laittamaan heti ensimmäiseksi, ja mukaan nimi, sähköposti, puhelinnumero sekä linkki LinkedIn-profiiliin. Perustelu on käytännöllinen: rekrytoijan ei pidä joutua etsimään puhelinnumeroasi.

Näin moni yhteystieto-osio näyttää tänään:

Matti Meikäläinen
Syntynyt 14.3.1988, Tampere
Henkilötunnus 140388-XXXX
Naimisissa, kaksi lasta
Rautatienkatu 12 A 4, 33100 Tampere
[email protected]
045 123 4567

Ja näin sen kannattaa näyttää:

Matti Meikäläinen
Logistiikkasuunnittelija
Tampere, valmis liikkumaan Pirkanmaan sisällä
045 123 4567
[email protected]
linkedin.com/in/mattimeikalainen

Muutoksia on kuusi ja jokaiselle on syynsä. Syntymäaika ja henkilötunnus lähtivät pois, koska ne eivät kuulu hakuvaiheeseen. Siviilisääty ja lasten määrä lähtivät pois, koska ne eivät kerro mitään osaamisestasi. Katuosoite kutistui kaupungiksi, koska työnantaja tarvitsee vain tiedon siitä, mistä käsin olet käytettävissä. Tilalle tuli ammattinimike, joka kertoo yhdellä rivillä kuka olet, ja LinkedIn-osoite, jota Työmarkkinatori suosittelee. Sähköpostikin vaihtui: numeroilla ja koulukavereiden aikaisilla lempinimillä varustettu osoite kannattaa jättää yksityiselämään.

Suosittelijoista kannattaa tietää yksi asia. Työmarkkinatorin mukaan rekrytoijat toivovat näkevänsä suosittelijan ja hänen yhteystietonsa, mutta lupa pitää aina kysyä ennen kuin merkitset toisen ihmisen puhelinnumeron omaan CV:hesi. Kirjoitin suosittelijoista ja työtodistuksista erikseen tarkemmin.

Mitä työnantaja ei saa sinulta kysyä

Tässä kohtaa moni yllättyy, koska raja ei ole makuasia vaan laki. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) sisältää tarpeellisuusvaatimuksen: työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Tietosuojavaltuutetun toimisto korostaa, että vaatimuksesta ei voi poiketa edes hakijan omalla suostumuksella, koska hakija ja työnantaja eivät ole neuvotteluasemaltaan tasavertaisia. Saman lain mukaan tiedot on lisäksi kerättävä ensisijaisesti hakijalta itseltään.

Tietosuojavaltuutettu antoi 18.5.2020 päätöksen tapauksessa, jossa yrityksen hakulomake kysyi hakijoilta syntymäpaikkaa, seurakuntaa, perhesuhteita, terveystietoja, raskautta ja asevelvollisuuteen liittyviä tietoja. Päätöksen mukaan näiden tietojen kysymistä ei voitu pitää työelämän tietosuojalain valossa tarpeellisena eikä lainmukaisena.

Henkilötunnus on oma lukunsa. Tietosuojavaltuutetun linjauksen mukaan se ei ole hakuvaiheessa tarpeellinen, koska hakija voidaan yksilöidä muullakin tavalla. Työnantaja tarvitsee henkilötunnuksen vasta silloin, kun työsopimus tehdään ja palkanmaksu sekä vakuutukset laitetaan kuntoon. Jos hakulomake vaatii sitä pakollisena kenttänä jo ensimmäisessä vaiheessa, se on hyvä syy kysyä rekrytoijalta, mihin tietoa käytetään.

Työsuojeluhallinto muistuttaa, että yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellot koskevat myös työhönottoa. Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat muun muassa ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Käytännön seuraus hakijalle on selvä: mitä vähemmän näihin liittyvää tietoa kirjoitat CV:hen vapaaehtoisesti, sitä pienempi on riski, että joku poimii sen väärästä syystä.

Jos lomake kysyy sellaista, mitä ei saisi kysyä

Sähköiset hakulomakkeet ovat tässä suhteessa CV:tä hankalampia, koska niissä kenttä voi olla merkitty pakolliseksi. Muutama toimintatapa auttaa.

Kysy ensin itseltäsi, onko tieto oikeasti tarpeeton juuri tässä tehtävässä. Terveydentilaa koskeva kysymys voi olla perusteltu, jos työ edellyttää lakisääteistä terveystarkastusta, ja rikosrekisteriote on aidosti tarpeen lasten kanssa työskentelevissä tehtävissä. Ero on siinä, liittyykö kysymys tehtävän vaatimuksiin vai hakijan yksityiselämään.

Jos tieto vaikuttaa tarpeettomalta, kysy rekrytoijalta suoraan, mihin sitä käytetään. Kysymys on täysin asiallinen eikä se leimaa sinua hankalaksi hakijaksi. Moni lomake on rakennettu vuosia sitten eikä kukaan ole sen jälkeen katsonut kenttiä läpi, ja rekrytoija saattaa itsekin ilahtua siitä, että joku huomautti.

Jos vastaus ei tyydytä, työelämän tietosuojalain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Kynnys yhteydenottoon on matalampi kuin moni luulee, eikä siihen tarvitse ryhtyä kesken oman hakuprosessin.

Anonyymi rekrytointi muuttaa säännöt

Anonyymi rekrytointi on Suomessa yleistynyt siinä määrin, että se kannattaa tuntea. Helsingin kaupungin mukaan anonyymissä haussa hakemuksista piilotetaan kaikki henkilöä yksilöivät tiedot, kuten nimi, syntymäaika, sukupuoli, osoite ja äidinkieli, siihen asti kunnes haastattelukutsut on lähetetty.

Laboren ja VATT:n tutkimus kaupungin vuoden 2020 pilotista löysi konkreettisia vaikutuksia. Anonyymi haku tuotti avoimiin paikkoihin enemmän hakemuksia ja kasvatti erityisesti naisten osuutta hakijoista. Aiempaa useampi hakija, jolla oli vieraskieliseltä kuulostava nimi, pääsi haastatteluun ja tuli myös valituksi. Kielteisiä vaikutuksia työsuhteiden kestoon tai palkkoihin ei havaittu. Helsingin kaupunki kertoi tuloksista 12.9.2023.

Hakijalle tästä seuraa kaksi käytännön ohjetta. Lue hakuilmoituksesta, onko haku anonyymi ja mitä tietoja järjestelmä piilottaa. Ja jos on, älä kirjoita nimeäsi tai muita tunnistetietoja vapaisiin tekstikenttiin tai liitteen ylätunnisteeseen, koska järjestelmä piilottaa vain sille määritellyt kentät.

Kuva, tiedostomuoto ja hakijaseuranta

Kuva ei estä hakemustasi menemästä läpi rekrytointijärjestelmästä, mutta huolimaton asettelu voi. Pidä kuva erillisenä elementtinä sivun yläreunassa ja jätä yhteystiedot tekstiksi kuvan viereen, älä kuvan sisään. Vältä myös yhteystietojen upottamista tekstilaatikkoon tai sivun ylätunnisteeseen. Lähetä CV PDF-muodossa, ellei ilmoitus muuta pyydä. Kirjoitin hakijaseurantajärjestelmistä ja niiden kompastuskivistä oman juttunsa.

Pituudesta on Suomessa varsin yksimielinen käsitys. Työmarkkinatorin mukaan toimiva yhdistelmä on yksisivuinen hakukirje ja enintään kahden sivun ansioluettelo. Duunitori päätyy samaan, eli yhteen tai kahteen sivuun. Kuva vie tästä tilasta oman osansa, joten jos kaksi sivua meinaa venyä kolmeksi, karsi ennemmin vanhimmat työsuhteet kuin pienennä fonttia.

Muistilista ennen lähettämistä

Käy nämä läpi, ennen kuin painat lähetä.

Onko CV:ssä nimi, ammattinimike, puhelinnumero, sähköposti, kaupunki ja LinkedIn-osoite? Onko syntymäaika, henkilötunnus, siviilisääty ja katuosoite poistettu? Onko kuva rintakuva, jossa katsot kameraan rauhallista taustaa vasten? Onko kyseessä anonyymi haku, jolloin kuva ja nimi jäävät kokonaan pois? Onko suosittelijoilta kysytty lupa? Onko koko paketti korkeintaan kaksi sivua?

Jos kaikkiin tuli kyllä, yhteystieto-osiosi on paremmassa kunnossa kuin valtaosalla hakijoista. Se ei yksin vie sinua haastatteluun, mutta se poistaa syyn, jonka takia kukaan voisi pysähtyä väärään kohtaan. Loput ratkaisee se, mitä kirjoitat kuvan alapuolelle.